Tarja Karjalainen, Vierämä

Kuka olet ja missä harjoitat toimintaasi? Tarja Karjalainen, Vieremältä. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta on osa työtäni sijaishuoltokodin ohjaajana ja vastaan sen tavoitteiden kirjaamisesta ja toteutumisesta.

Mikä on koulutustaustasi? Sosiaalipedagogiikan ja sosiaalipsykologian perusopinnot suoritin avoimessa yliopistossa ”välivuoden” 2003-2004 aikana. Ammattikorkeakouluun hain ja pääsin 2004 ja sieltä valmistuin Sosionomi (AMK)ksi 2008. Sosiaalipedagogisen hevostoiminnan täydennyskoulutuksen kävin Kuopiossa 2009. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen aloitin syksyllä 2012 Jyväskylässä ja tarkoitus olisi valmistua kevään 2014 aikana.


Kerro hevosalan kokemuksestasi. Tuntiratsastajana aikanaan hevostouhut aloitin -94. Ratsastuskoulun opetushevosia oli hoitohevosina vuosien varrella muutama ja seuratasolla kilpailin esteitä ja koulua. Ensimmäisen oman hevosen ostin sosionomiopintojen aikana 2006, lämminverisen ruunan, jonka kanssa vauhtia ja mielenkiintoisia tilanteita riitti. Tällä hetkellä päivien valona on kaksi nuorta suomenhevosruunaa, joiden kanssa touhuillaan ilman sen suurempia tavoitteita. Mielenkiintoni hevosen kanssa maasta toimimiseen ja etenkin ”picadero-työskentelyä” kohtaan on kasvanut vuosien varrella ja olen hakeutunut kursseille mahdollisuuksien mukaan.


Minkälaista sosiaalipedagogista hevostoimintaa teet ja tarjoat? Kenestä asiakaskuntasi koostuu, kenelle palvelujasi erityisesti tarjoat? Sosiaalipedagogista hevostoimintaa teen osana työtäni sijaishuoltokodin ohjaajana. Sosiaalipedagoginen ajattelu on siellä iso osa arkea muutenkin ja hevosia on ollut mukana toiminnassa lähes sen alusta asti. Asiakaskunta koostuu sijoitetuista lapsista ja nuorista sekä heidän perheenjäsenistään.Hevoset ovat yhteisön jäseniä ja niiden hyvinvoinnista huolehtiminen on yhteinen tavoite. Hevostoimintaan osallistuvat meillä kaikki lapset ja aikuiset. Vastuualueenani minulla on lasten & nuorten hevostoiminnan tavoitteiden kirjaaminen ja toteutuminen. Hevostoiminta pohjaa toiminnallisuuteen, elämyksellisyyteen ja yhteisöllisyyteen ja yksi sen tärkeimpiä tavoitteita on tuottaa voimavaroja arkeen. Toimintaan kuuluu myös sosiaalisten taitojen harjoitteleminen talliyhteisössä niin hevosten kuin ihmistenkin kanssa. Hevostoimintaan kuuluu kaikki mahdollinen hevosen hyvinvointiin liittyvä; karsinoiden siivoaminen ja muut tallityöt, hevosen perushoito, hevosten ruokkiminen ja niiden liikunnasta huolehtiminen. Tavoitteena on kehittää hevostoimintaa perhetyön menetelmänä entisestään yhdessä sijaishuoltokodin muiden aikuisten kanssa.


Minkälaisessa toimintaympäristössä palveluja toteutat? Toimintaympäristönä on kartanomiljöössä sijaitseva sijaishuoltokoti. Vanhassa kivinavetassa asustavat neljä hevosta ja yksi poni. Tallinmäeltä löytyvät niin valaistu ratsastuskenttä kuin maneesikin. Metsään pääsee ihan maneesin kulmalta ja maastoja riittää muutenkin. Kesäisin hevosille on runsaasti laitumia pihapiirissä.


Mitä sosiaalipedagoginen hevostoiminta sinun mielestäsi tarjoaa? Hevostoiminta on mielestäni hirmuisen hyvä tapa nuoren (ja aikuisenkin) harjoitella sosiaalisia taitoja ja haastaa itseään kuuntelemaan ja seuraamaan myös sanatonta viestintää. Ennenkaikkea se on nuorelle hyvä keino päästä käsiksi omiin tunteisiinsa, joita hevonen peilaa ja oppia sanoittamaan niitä aikuisen kanssa keskustellen. Tunteiden näyttäminen hevoselle on tärkeää ja hevosen kanssa toimiminen usein myös nostaa esiin tunteita, joita ei välttämättä muuten arjessa esiin nousisi. Hevosen kanssa ja aikusen ”silmän alla” on turvallista kokea ja näyttää niin positiivisia tuntemuksia, kuten ilo, huolenpitäminen, hellyys ja käsitellä myös vaikeampia tunteita kuten pettymys tai suru. 
Hevosen perustarpeista huolehtiminen myös konkretisoi nuorelle esimerkiksi siisteyden, riittävän liikunnan, säännöllisen ruokailun ja rutiinien merkitystä ihmisenkin arjessa. Hevosista huolehtiminen opettaa myös vastuuntuntoisuutta ja mahdollistaa omassa elämänhallinnassa tarvittavien taitojen kehittämistä. Tallilla touhutessa tulee myös liikuttua kuin huomaamatta, joten voinee sanoa hevosten aktivoivan myös fyysisesti.