Ritva Mickelsson, Espoo

Kuka olet ja missä harjoitat toimintaasi?
Ritva Mickelsson (yksi yhdistyksen perustajajäsenistä ja pitkään mm. hallituksessa toiminut), Espoon Nuuksiosta.


Mikä on koulutustaustasi? Toimin opetusalalla (koulutukseltani olen luokanopettaja ja erityisluokanopettaja). Suoritin jo 1990-luvun alussa opetushallinnon tutkinnon ajatuksenani oppilaitoksiin liittyvät johtamistehtävät. Suoritan jatko-opintoja Helsingin yliopistossa tavoitteena saada valmiiksi väitöskirjani koskien sosiaalipedagogisen hevostoiminnan vaikuttavuutta. Kuten Nina Fagerström, kävin ensimmäisen Sosiaalipedagoginen hevostoiminta lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä ja sosiaalisessa kuntoutuksessa -täydennyskoulutuksen 15 ov Kuopiossa vuonna 2004. Olen toiminut koulun johtamistehtävissä vuodesta 2006 ja elokuusta 2014 alkaen yläkoulun rehtorina Espoossa.


Kerro hevosalan kokemuksestasi
Aloitin hevosharrastuksen 10-vuotiaana, aluksi kesäleireillä ja myöhemmin Evitskogin ponitallin tuntiratsastajana. Yksi elämäni hevosista oli teini-iän hoitohevoseni West-Side Bäng Bäng xx, jonka sain hoidettavakseni hevosen ollessa 12-vuotias. Hoitosuhteemme kesti 15 vuotta.

Ensimmäiseksi omaksi hevoseksi olin aina ajatellut ”täykkäriä”, mutta koska tavoitteena oli käyttää hevostoimintaa jossain määrin oirehtivien oppilaiden kanssa, kuumaverinen täykkäri vaihtui vuonohevoseen. Perheeseemme liittyi Liv Granlygaard-tamma, joka tekikin pitkän uran mitä moninaisempien ryhmien kanssa jakaen lämpöä ja huomiota myös naapurustossa.

Viime marraskuussa tuli aika päästää Livi vihreämmille laitumille, mikä oli rankka, mutta oikea ratkaisu. Onneksi vielä on tallissa Klosterhedens Saibi-Light, My Boy-shettis sekä ystäväni Midnight’s Miss Mable, jotka pitävät mielen sopivasti virkeinä.


Minkälaista sosiaalipedagogista hevostoimintaa teet ja tarjoat? Kenestä asiakaskuntasi koostuu, kenelle palvelujasi erityisesti tarjoat?
Toimin luennoitsijana sosiaalipedagogisen hevostoiminnan koulutuksissa sekä olen jäsenenä useissa kansainvälisissä tutkijaverkostoissa. Pidän viikoittain yhtä ryhmää. Lisäksi ajoittain ryhmäytämme koulumme opetusryhmiä hevostoiminnalla.

Tavoitteena on pitää tallia avoimena kaikille, jotka nauttivat yhdessäolosta ja puuhailusta talliympäristössä ja hevosten parissa. Monet iloiset hetket ja hersyvät naurut olemme saaneet tehdessämme ja kokeillessamme kaikenlaista nikkaroinnista alkaen.


Minkälaisessa toimintaympäristössä palveluja toteutat?
Toimin eteläisessä Nuuksiossa, pienessä Brobackan kylässä. Aluettamme kruunaa Pohjois-Espoon Ratsupolut, joita riittääkin kilometrikaupalla, ja jotka on tehty ratsukoita varten. Kesäisin parasta antia onkin pakata termoskannut satulalaukkuihin ja lähteä neljän tunnin maastolenkille (lyhyt reitti) hyvien ystävien kanssa. Asiakkaiden kanssa hyödynnämme vain lähimaastot, koska kesäisin en ole toistaiseksi pitänyt toimintaa, vaikka mielessä olisikin päiväleirin pitäminen.

Mitä sosiaalipedagoginen hevostoiminta sinun mielestäsi tarjoaa?
Tavoitteellinen hevosavusteinen toiminta tarjoaa mahdollisuuksia kohdata turvallisessa ympäristössä. Talliympäristössä on aina tehtäviä, joissa kaikilla on onnistumisen mahdollisuuksia. Sosiaalipedagogisella tallilla vahvistuu ”me”-henki, kaikki ovat sinne tervetulleita. Hevosavusteinen toiminta tukee tutkimusten mukaan resilienssiä ja ns. suojaavia tekijöitä.


Mitä muuta haluat toiminnastasi nostaa esille?
Yritän viritellä uudelleen pääkaupunkiseudun SPHT-ohjaajille yhteisiä tapaamisia sekä yritystoiminnan että toiminnallisten harjoitusten puitteissa.

Mottoni:

You cannot teach a man anything. 
You can only help him discover it 
within himself. 
- Galileo Galilei -